Lahja ja mahdollisuus

Me kannamme itsessämme suunnatonta informaatiovarastoa, muistojen arkistoa joka ylläpitää ja edistää elämän ja evoluution jatkumista. Arkielämässä harvoin kiinnitämme huomiota tähän tiedottomana pysyvään informaatioon – paitsi silloin kun se ei tyydytä meidän odotuksiamme, esimerkiksi terveysongelmien yhteydessä. Ongelmat joita koetaan, eivät nouse alitajuisesta muistivarastosta sinänsä, vaan ne ovat seurausta siitä miten käsittelemme piilotajuisia impulssejamme.

Kun piilotajuinen impulssi aktivoituu ja törmää tiedottomiin taipumuksiin, se rekisteröityy mielessä ja alkaa vaatia välitöntä huomiota, herättää tarpeen reagoida tässä ja nyt. Nämä tarpeet jakautuvat eri ihmisissä yksilöllisesti eri tavoilla fyysiseen, mentaaliseen, emotionaaliseen ja energeettiseen toimintaan, sekä meditatiivisen hiljaisuuden tilan kokemiseen. Taipumusten yksilöllliset erot voidaan usein jo selkeästi tunnistaa hyvin nuorella iällä.

Piilotajuinen impulssi synnyttää toiminnan tarpeen jota on usein vaikea vastustaa. Se miten tiedostat ja käsittelet näitä impulsseja on tärkeää, koska sen mukaan luot itsellesi seurauksia tulevaisuuteen. Kun olet ottanut pankista lainan, et voi välttää maksamasta kuukausittain toistuvia lainan lyhennysmaksuja – tai tietysti voit, mutta siten luot aivan uudenlaisen sarjan seurauksia. Voit luoda ja vaikuttaa tulevaisuutesi muotoutumiseen yksinkertaisesti valitsemalla tietoisesti miten toimit ja reagoit nykyhetkessä. Toiminnasta pidättäytyminen on yhtä lailla toimintaa kuin teon suorittaminen.

Henkistä prosessia voi kuvata yksinkertaisesti näin: pyri nostamaan mahdollisimman paljon piilotajuisia muistoja esiin tämän elämän aikana, ja opi valitsemaan miten toimimalla pystyt rajoittamaan teoistasi syntyviä seurauksia. Tämän seurauksena voit huomata lisääntyvää rentoutta ja vähenevää reagoimisen tarvetta; pakonomaiset mieltymykset ja vastenmielisyydet haihtuvat kuin kuin aamukaste auringon noustessa ja muuttuvat merkityksettömiksi; sinussa kasvaa taipumus antaa elämän edetä omassa tahdissa omalla tavallaan, ja kun valitset osallistua niin se tapahtuu vailla ehtoja, vailla odotuksia, vaikka pakkomielteitä, rennosta tyytyväisyyden tilasta käsin.

Kun olotilasi muuttuu meditatiivisemmaksi, opit erottamaan miten asioihin sekaantuminen ja niihin osallistumisen eroavat toisistaan. Lakkaat sekaantumasta asioihin tavalla joka siittää epätoivottavia seurauksia. Valitset osallistua tarkkailevasta olotilasta käsin, et reaktiivisesti. Sanskriitin kielellä tätä kutsutaan nimellä ”karma nashana”, se tarkoittaa tekoja jotka eliminoivat karmaa.

Piilotajuiset tarpeet ylläpitävät pakonomaista tarvetta päästä syntymisen ja kuolemisen kautta yhä uudestaan kokemaan oman toiminnan seurauksia. Todellisuudessa on vain yksi elämä joka kattaa kaiken, pitää sisällään kaiken, ei erottele eikä erittele mitään irrallisiksi toisistaan. Elämä joka ei ole asioita poissulkeva, ei vieraannuta asioita toisistaan; ja kun alat kokea elämän tällaisena niin se lakkaa tuottamasta epätoivottavia seurauksia. Tämän ansiosta sinä lakkaat ylläpitämästä valheellista muistikuvaa siitä mitä sinun pitäisi olla, ja voit alkaa elävöittämään kykyä muistaa itsesi sellaisena kuin todella olet.

Vedaperinteessä on opinkappale, jonka mukaan elämän luonnollinen virtaus etenee aina olemisesta tekemiseen ja tekemisestä omistamiseen, ei toisinpäin. Meidän ei ole tarkoitus suorittaa tekoja voidaksemme löytää täyttymystä ja tyytyväisyyttä. Tyydytys ja tyytyväisyys on sisäinen olemisen tila, ja meidän on tarkoitus toimia ilmentääksemme omaa tyytyväisyyttämme, ei yrittää hankkia sitä. Suoritustemme tarkoitus on oman tyytyväisyytemme demonstroiminen ja näkyväksi tekeminen, ei sen saavuttaminen. Jos suoritat tekoja koska tunnet olosi epätäydelliseksi tai vajaaksi, jos suoritustasi motivoi tarve kasvattaa omaa arvoasi, silloin toimit poissulkevalla ja eristävällä ja vieraannuttavalla tavalla, ja tekosi tulevat synnyttämään runsaasti seurauksia joista suuri osa voi olla hyvinkin epätoivottavia. Se mitä sinä todella jo olet, oman olemuksesi ytimessä, sitä ei lainkaan kosketa se mitä teet ja miten suoritat. Ole se mitä jo olet koska et kuitenkaan voi välttää olemasta sitä vaikka miten yrittäisit. Ole se mitä todella olet ja anna sen näkyä.

”Kyky valita on suuri inhimillinen lahja, ja vapaus on suuri inhimillinen mahdollisuus” – – Sadhguru

Ole luova teko

Kun herään aamulla, muistanko kuka minun on tarkoitus olla? Usein miten kyllä, ainakin jossain vaiheessa päivää.

Me muistamme itsemme useilla eri tasoilla samanaikaisesti, moniulotteisesti. Olemuksemme perustaso muistaa jopa sen miten luomakunta on syntynyt ja kehitys lähtenyt käyntiin, vaikka normaalin päivätajunnan tasolla emme pysty tällaista muistoa palauttamaan mieleemme. Tämän muistaminen kuitenkin ylläpitää inhimillisen olemassaolomme perusteita. Kannamme myös atomi- ja molekyylitason muistia siitä miten ihmisolemuksen on tarkoitus rakentua ja toimia, ja tämän muistikuvan perusteella voimme esimerkiksi tunnistaa toisemme ihmisolennoiksi. Sitten meissä vallitsee evoluution muisti joka kattaa sen miten soluprosessien on tarkoitus toimia, jotta olemuksemme tukee inhimillisen tietoisuuden kehittymistä. Lisäksi meissä vaikuttaa geneettinen muisti siitä miten näitä eritasoisia muistoja koodataan ja varastoidaan ja siirretään tehokkaasti, ja miten tarvittaessa transformoidaan uusia päivityksiä eli mutaatiota.

Länsimaisen rationaalisen arkimielen tasolla emme pysty muistamaan tietoisesti edellä kuvattuja asioita. Syvissä meditatiivissa tiloissa ja Ascensoinnin aikana on mahdollista virittyä havainnoimaan tätä muistia, mutta silloinkin se mitä tunnistamme muistavamme on vahvasti subjektiivisen tulkinnan varaista. Nykyisessä olomuodossamme meidän kohtalonamme on elää läpi niiden valintojen seurauksia, jotka tapahtuivat kun tietoisuus alunperin aloitti evoluutiomatkansa ihmisen muodossa.

Meissä vallitsee myös muisti joka kattaa oman yksilöllisen kehitysprosessimme aina tähän päivään asti, kaikki persoonalliset valinnat tarttua ja sekaantua asioihin. Monet näistä valinnoista ovat sellaisia mihin emme enää samaistu, mutta aika moneen vieläkin kyllä. Meissä on myös muistijäljet kaikista vaikutelmista mitä aistihavainnoista ja aistien toiminnasta on syntynyt. Tällä tasolla muistamme suunnattoman paljon enemmän kuin mitä pystymme rationaalisesti palauttamaan mieleen, ja sekin minkä pystymme muistamaan on vahvasti ennakkokäsitysten värjäämää. Sitten meissä vallitsee enimmäkseen artikuloimaton, erittelemätön arkisto erilaisia alitajuisia vaikutelmia, päätelmiä, toiveita, haluja, kaipauksia ja uskomuksia, viehtymyksiä ja vastenmielisyyksiä. Tämän muistin annetaan yleensä ohjata elämää lähes täysin kyseenalaistamatta tai tutkimatta. Jäävuoren huipun muodostaa tarkoituksellisesti korostetut muistikuvat siitä millaisena meidän tulee nähdä elämämme, kehomme, kulttuurimme, ympäristömme, toiset ihmiset ja itsemme, pystyäksemme muistamaan kuka meidän pitää olla. Vapaan tahdon valinnat vaikuttavat varmasti näihin neljään viimeiseen muistamisen tyyppiin: yksilölliseen, aistilliseen, artikuloimattomaan ja tarkoituksellisesti priorisoituun muistiin.

Pystymme muistamaan elementaarisen, molekuläärisen, avolutionäärisen ja geneettisen tason asioita vain siinä muodossa kuin ne meille tarjoutuvat; ja ”muistamisella” tarkoitan näiden muistojen mukaan elämistä. Meidän on mahdoton unohtaa mihin olomuotoon olemme tähän mennessä kehittyneet ihmisolentoina. Meille ei kasva häntää emmekä ala kommunikoida haukahtelemalla, vaikka sattuisimme syömään koiranruokaa. Evolutionäärinen muisti pitää siitä huolen. Elämän Lahja meille tarkoittaa, että meidän ei tarvitse purkaa olemustamme perusmolekyyleiksi joka kerta kun nukahdamme, ja koota elimistömme atomitasolta lähtien uusiksi joka kerta kun heräämme, voidaksemme muistaa kuka meidän on tarkoitus olla tänään. Sinun ei tarvitse opetella solmimaan kengännauhoja uusiksi joka kerta kun laitat kengät jalkaasi, opettelet sen kerran ja sitten muistat, siitä tulee itseään automaattisesti säätelevä tapa.

Yksilöllisen, aistillisen, artikuloimattoman ja tarkoituksella priorisoidun muistamisen suhteen harjoitamme luovuutta, kun tietoisesti kyseenalaistamme omaa muistamistamme, valitsemalla ottaa etäisyyttä siitä kuka meidän ”pitäisi” olla ja muistamalla kuka todella aidosti olemme. Valitsemme fokuksen, ja sitten surffaamme valintamme seurauksilla. On keskustelua siitä miten tekoälyn kehitys tulee enenevässä määrin säätelemään ihmisten elämää, mutta meidän elämämme on jo luomakunnan alusta lähtien ollut bioenergeettisesti ohjelmoidun automatisoituneen älykkyyden ohjaamaa. Harjoitamme luovuutta valitsemalla asenteen ja uskomukset joiden mukaan haluamme elää, sitten jäämme seuraamaan miten itseään säätelevä sisäinen ohjausmekanismi toteuttaa taianomaisia pieniä käytännön elämän ihmeitään. Ihmisen järjestelmä on osa luontoa ja luonnon järjestelmän lainalaisuutta eli dharmaa, jolla on suunnaton eheyttävä ja integroiva vaikutus kun sen annetaan toimia ilman egoistista häirintää. Säädä omat algoritmisi (uskomukset) suorittamaan evolutionääristä perustyötä, ja omista pääosa huomiostasi oman autenttisen inhimillisen läsnäolosi muistamiseen. Tule näkyväksi itsellesi sellaisena kuin aidosti olet, paljasta omat värisi. Anna itsellesi lupa olla inhimillisesti luova teko.

Miten me luomme todellisuutta

Me emme koskaan koe asioita niinkuin ne todella ovat. Koemme asiat ainoastaan sellaisina millaisia kuvittelemme niiden olevan. Elämme simuloitua todellisuutta, ja havaintomme ovat pääasiassa kuvitelmia joita tietoisuutemme ylläpitää toistuvalla, jatkuvalla syötöllä.Tämä ei tarkoita että maailmaa ei olisi olemassa; kyllä maailma on olemassa mutta me vain emme elä siinä maailmassa joka on, me elämme maailmassa jonka me kuvittelemme olevan. Tämä on Yogacara -suuntauksen lähtökohta. Yogacara on vaikutusvaltainen intialainen Mahayana-koulukunta joka tunnetaan myös nimellä Cittamatra, eli Tietoisuus-Ainoastaan.

Yogacaran ydin ei ole siinä onko ”tuolla” maailmassa todellisia asioita vai ei. Siinä keskitytään tutkimaan miten me havainnollistamme ja kiteytämme kokemuksiamme konkreettisiksi asioiksi ja olosuhteiksi jotka voimme kokea pysyvinä ja itsestämme erillisinä. Yogacara korostaa, että meidän nykyiset tapamme havainnoida ja hahmottaa ovat värittyneitä ja puolueellisia. Pelkistämme kaiken aina kaksijakoisuuteen: subjekti ja objekti, itse ja dharma, minä ja se-muu; tämä johtaa siihen miten juutumme tarkastelemaan asioita vääristyneiden tarinoiden muodossa.

Riippumatta siitä mitä koemme, kaikki on siis vain tietoisuuden rakennelmaa.

Yogacara jakaa tietoisuuden kahdeksaan tasoon. Viisi ensimmäistä tasoa ovat aistiperäisiä tietoisuutta joka syntyy siitä miten rekisteröit asioita silmien, korvien, nenä, kielen ja kehon toiminnassa. Kuudes tietoisuus on ”manovijnana”: havaintoja jotka esiintyvät mielen ja aivojen toiminnan yhteydessä. Seitsemäs tietoisuus on ”manas”: taipumus hakea itseäsi siitä miten aistien havainnot välittyvät ja suodattuvat. Kahdeksas tietoisuus on ”alayavijnana” (tai lyhyesti ”alaya”): kaikki menneisyyden ajatteluun, puheeseen sekä kehoreaktioihin perustuvat karman siemenet ja muistijäljet.

Yogacaran mukaan menneisyyden tekojen karmalliset vaikutelmat ovat materiaalisesti todellisia, ne eivät ole vain abstrakteja muistikuvia. Ne muokkaavat sitä miten koemme näkemistä, kuulemista, maistamista, haistamista ja kosketusta nykyhetkessä ja tulevaisuudessa. Viisi aistielintä silmät, korvat, nenä, maistava kieli ja keho ovat materiaalisesti todellisia ja toimivia. Ne ovat menneisyyden karman seurausta ja välittyvät meille alayan kautta. Ja ”säilytysastia” eli se konkreettinen maailma jossa elämme on myös materiaalisesti todellinen. Se on kirjaimellinen seuraus meidän karmastamme, tarkoituksella harjoitetusta toiminnasta johon on sisältynyt intentio eli aikomus ja pyrkimys; nämä teot ovat varastoituvat alayaan ja manifestoituvat sieltä myöhemmin mentaalisiksi, emotionaalisiksi ja fyysisiksi tapahtumiksi.

Minkä hahmotamme todelliseksi, sen alkulähde on ”alaya”. Minkä hahmotamme kuvitelmaksi, sen alkulähde on ”mano.” Minkä hahmotamme tavallaan todelliseksi vaikkakin omien itsekeskeisten odotustemme ja ennakkoluulojemme vääristämäksi, sen alkulähde on ”manas.” Mutta – mikään näistä ei ole olemassa meidän tiedostamisemme ulkopuolella.

Yogacara purkaa hahmotetut asiat, näyttää miten tietoisuutemme eri tasot heijastuvat kaiken aikaa kaikkeen ja kaikessa, ulkoisesti. Yogacara kutsuu tätä prosessia nimellä ”transformaatiot” (sanskriitin kielellä ”parinama”) ja siitä on kolme eri tyyppiä:

  1. alaya-sisällön jatkuva kypsyminen, joka projisoituu karmallisina vaikutelmina nykyhetken ja tulevaisuuden mentaaliseen ja fyysiseen realiteettiin;
  2. itseään tutkiva manas joka samaistuu alayaan ja tulkitsee sen tarkoittavan ”minä itse” ja projisoi tämän ”minätunnon” kaikkiin kokemuksiin, käytännössä tulkitsee kaikkien kokemusten käsittelevän tai koskevan itseään;
  3. kuusi tietoisuuden muotoa jotka välittävät kokemuksiamme fysiologisesti ja neurologisesti, ja usein miten virheellisellä tavalla.

Suuri osa ihmisistä on juuttunut tähän alati muuntuvaan transformaation noidankehään. Riippumatta siitä hahmotammeko itse vai hahmottaako tietoisuus havaintomme meille, elämme itse rakentamassamme todellisuuden kuplassa jossa olemme sekä kokemustemme luojia että kokemustemme tuotteita.

Yogacara purkaa takertumista ja samaistumista myös tarkastelemalla itse havaintotapahtuman luonnetta. Jos kaikki asiat ovat tietoisuuden luomusta, niin onko meidän kokemuksemme havaitsemisesta todellista? Maalaisjärjen mukaan jos näet jonkin asian niin se on todellista. Olemme täysin vakuuttuneita että se mitä havaitsemme on todellista. Mutta ne jotka seuraavat Fox uutiskanavaa, kokevat elävänsä hyvin erilaisessa maailmassa kuin ne jotka seuraavat CNN kanavan uutisointia.

Yogacaran mukaan tietoisuus kokee asiat aina epäsuorasti, ”aspektien” kautta (sanskriitin kielellä ”akara”). Ne ovat mielikuvia, merkkejä, signaaleja. Ensinnäkin: kaikki asiat joita havaitsemme ovat tietoisuuden tuotteita, ja toiseksi: se mitä havaitsemme ei koskaan ole se mitä asia itsessään todella on.

Tämä vastaa modernien neurotieteiden näkemyksiä. Se mitä koemme näkemiseksi, on oikeastaan visuaalisen aivokeskuksen aktivoitumista jonka seurauksena mieleemme piirtyy silmien kautta kuva. Kun ulkoisesta objektista heijastunut valo stimuloi näköreseptoreja, aivot käyttävät vain 10% siitä mikä ”näkevät”, ja piirtävät sen perusteella mieleemme kuvan jossa 90% on kuviteltua – tai oikeammin sanottuna: tuo 90% on seurausta aivojen samanaikaisista muista tapahtumista. Käytännössä siis, 10% poimitaan lähtökohdaksi sille mitä tulkitaan ”että näen” ja 90% siihen liitetystä on peräisin siitä miten aivot stimuloivat itseään samaan aikaan kun näkeminen tapahtuu. Tuo stimuloituminen on sitä miten sähkökemialliset impulssit törmäilevät sisäisten muistikuviemme ja odotustemme kanssa monimutkaisen neuroverkoston välityksellä. Kaikki tämä tapahtuu meidän ”Päämme sisällä”, meidän mielessämme. Tämä pätee yhtä hyvin kaikkien muidenkin aistien toimintaan. Me emme oikeastaan ole juurikaan havainneet mitä on maailmassa meidän ulkopuolellamme, olemme juuttuneet simuloidun maailmankuvaan jonka oma tietoisuutemme on kehrännyt meille koettavaksi.

Yogacara kuvaa myös tavan astua ulos tästä toistuvasta mielikuvakehästä. Siinä on tarpeen harjoittaa aitoa eli ”asianmukaista havaitsemista” (sanskriitinkielellä ”pratyaksa”). Näitä ovat aistillinen, mentaalinen, itseätiedostava ja jooginen havaitseminen. ”Asianmukainen” tarkoittaa että havainto ei ole itsepetosta, se on suoraa ja vailla selittämistä. Kolme ensimmäistä aidon havaitsemisen tyyppiä ovat tapoja harjoittaa omaa tiedostamistaan, vain neljättä eli joogista hahmottamista pidetään aidosti vapautuneena tiedostamisen muotona.

kirj. Guo Gu
Forest of Eyeblinks uutiskirjeestä, kesäkuu 2021

Miten purat karmaa

Jyotish syntymäkartta kuvaa oman elämäsi karmaa. Karma tarkoittaa yksinkertaisesti ”teko, toiminta”, ja sinä luot elämäsi toimimalla. Kun siis sanot ”tämä on minun karmani”, oikeastaan sanot että ”tämä on minun elämäni.” Karman on virheellisesti kuviteltu liittyvän hyviin ja pahoihin tekoihin, niin kuin jokin kosminen tasekirja joka määrittää meidän kohtalomme. Höpö höpö. Sadghuru on asiasta tätä mieltä: ”Tämä ei ole pelkästään virheellistä ja absurdia, tämä on traagista. Ne jotka ovat luoneet tämän käsityksen ovat pelokkaita ihmisiä jotka väärinkäyttävät tätä termiä umpimähkäisesti, ymmärtämättä ollenkaan mistä on kyse.” Karma pitää sisällään fyysisen toiminnan, mutta sitäkin enemmän se viittaa mentaaliseen, emotionaaliseen ja energeettiseen toimintaan. Suoritat mentaalista toimintaa kun mielesi ajattelee ajatuksen. Emotionaalista tekoa on vaikeampi erottaa energeettisestä toiminnasta. Me kuvittelemme että emme valitse omia tunnetilojamme, mutta kun annamme itsemme reagoida virikkeeseen tai ärsytykseen tuntemalla, päästämme valloilleen energeettisen purkauksen josta muodostuu aktiivinen teko. Toiminta millä hyvänsä tavalla synnyttää muistijäljen. ”Minä valitsin käyttäytyä tällä tavalla” leimautuu sinun muistiisi. ”Minä valitsin ajatella tämän ajatuksen” arkistoituu sinun muistiisi. ”Minä valitsin energisoitua tuntemalla tätä tunnetilaa” painaa jäljen sinun muistiisi. Kun nämä kokemukset tapahtuvat aivan ensimmäistä kertaa, niistä jää vain vaimea jälkikuva. Joka kerta kun nämä muistijäljet toistuvat tekojen muodossa, niiden toistaminen muuttuu yhä helpommaksi, muistijäljet urautuvat syvemmälle ja alat kerätä ”karmaa” – joka on muistijäänteitä kaikista niistä tavoista millä olet valinnut koskaan toimia. Muistamisesta rakentuu sinun taipumuksesi toistaa tiettyä kaavaa. Toistaminen muuttaa taipumuksen automatisoiduksi reaktioksi joka toistaa itse itseään sopivissa tilanteissa, ja sinä voit vapauttaa itsesi vastuusta. Et enää koe että sinä valitset miten elät, koet olevasi se jolle elämä tapahtuu. Siitä miten sinua elämässä kohdellaan, tulee sinun elämäsi, sinun karmasi.

Jyotish syntymäkartta kuvaa miten voit purkaa karmaa. Tämä perustuu valveilla olon kolmeen eri olotilaan. Ensimmäinen olotila on nimeltään”sushupti” joka tarkoittaa ”täydellisen tiedottomuuden tila”; tässä olotilassa olet tiedoton tai tietämätön sen suhteen miten elämä tapahtuu sinulle. Tuotat muistijälkiä tajuamatta että tuotat itse muistijälkiä jotka sitten motivoivat sinua toistamaan vanhoja toimintamalleja, ja samaistut yhä vahvemmin näihin muistoihin. Motivoit itse itseäsi muistamaan itsesi vain tietyillä hyvin rajoittuneilla tavoilla. Toinen tila on nimeltään ”svapna” joka tarkoittaa ”unennäön tila”; elät aivan kuin uneksien siitä miten elämäsi tapahtuu sinulle. Kaikki voi tuntua hyvin intensiivisen elävältä ja todelliselta – ja kuitenkin aavistelet että jokin luo sinulle näitä muistoja jotka motivoivat sinua muistamaan itsesi hyvin rajoittuneilla tavoilla. Voit jopa epäillä että tuo jokin on sinä itse, mutta kaikki vaikuttaa niin hämärältä ja vaikeasti hahmotettavalta, niinkuin muistin rajamailla häilyvä unikuva, niin kuin yrittäisit herättää itseäsi unesta mutta et tiedä miten saisit sen onnistumaan. Kolmannen tilan nimi on ”jagrat” joka tarkoittaa ”valvetila”; voit olla hyvinkin tietoinen siitä miten muistijäänteet houkuttelevat ja motivoivat sinua toistamaan fyysisiä, mentaalisia, emotionaalisia tai energeettisiä toimintamalleja; ehkä jopa tarkkailet sitä miten antaudut näiden taipumusten vietäväksi ja vahvistat muistijälkiä. Mutta ”valveilla oleminen” ei tarkoita välttämättä samaa kuin ”tietoisena oleminen” koska tässä tilassa aistien toiminta vetää huomiotasi vahvasti ulospäin maailmaan. Tässä tilassa sinulla on myös vahva taipumus samaistua kaikkeen sellaiseen mitä sinä et ole.

Näistä valveilla olon tiloista voidaan vetää tärkeitä johtopäätöksiä. JAGRAT: elämän tilanteista 33% on sellaisia missä voit löytää onnellisuuden, tilanteesta ja olosuhteista riippumatta – helposti ja luonnollisesti tietoisen vaivannäön avulla. Ainut edellytys onnistumiselle on, että teet valintoja tietoisena siitä miten sinä valitset. Tämä on yksi strategia siihen miten voit purkaa karmaa. SVAPNA: elämän tilanteista toiset 33% ovat sellaisia missä voit löytää onnellisuuden, kun tarkoituksellisesti valitset tutkia kuka sinun elämässäsi oikein jatkaa niiden mallien toistamista joista syntyy hämmentäviä, ärsyttäviä, turhauttavia, epämukavia tai tuskallisia kokemuksia ja muistijälkiä. Tietoisesti ohjatulla fokuksella, jota voidaan kutsua nimellä itsekuri, voit paljastaa todellisen syntipukin joka ylläpitää kaaosta ja kärsimystä sinun elämässäsi. Sitten otat takaisin vastuun omasta elämästäsi ja valitset olla onnellinen. Tämä on toinen strategia siihen miten voit purkaa karmaa. SUSHUPTI: elämän tilanteista vielä 33% on sellaisia missä voit löytää onnellisuuden antautumalla ja suostumalla. Jos tunnistat että sinulla ei ole hajuakaan siitä miten elämästäsi tulee sellaista mitä se on, jos koet missään määrin että ”Miksi minulle aina käy näin?”, niin oivalla että tarvitset apua: tarvitset tukea joltain sellaiselta taholta joka ravistelee sinun uskomuksiasi ja auttaa sinua heräämään. Elämä kyllä yleensä tarjoilee runsaasti tällaisia apureita jotka tulevat provosoimaan sinua, auttavat sinua hyväksymään että olet enemmän kuin mitä kuvittelet olevasi, että olet paljon enemmän kuin ne muistot joiden annat kahlita elämääsi. Ehkä menet naimisiin sellaisen apurin kanssa. Se miten pystyt antautumaan ja ottamaan tällaista apua vastaan, määrittää sen miten pian voit alkaa heräämään. Tämä on kolmas strategia siihen miten voit purkaa karmaa. Ja viimeiseksi vielä 1% elämästä on sellaista mikä ei edellytä sinulta yhtään mitään. Sen kun vain olet se mitä olet jo muutenkin, mitä olet aina ollutkin, nauti kyydistä ja tarjoa toisille mahdollisuus ottaa tartunta onnellisuudestasi. Tämä on neljäs strategia siihen miten voit purkaa karmaa.

Olosuhteet, tilanteet, asetelmat, tapahtumat, kokemukset ja kohtaamiset ovat sitä mitä ne ovat, eikä niissä mikään koskaan pakota sinua kärsimään eikä tuntemaan oloasi kurjaksi. Elämän tilanteista 100% on sellaisia, joissa vaikuttaa siltä kuin onnellisuuden löytäminen edellyttäisi enemmän tai vähemmän panostusta ja toimenpiteitä, tai joskus ei lainkaan, mutta valinta on kuitenkin jo aina valmiiksi olemassa ja vain odottaa tulevansa valituksi. Harjoita itseäsi kohtaan siinä määrin myötätuntoa, että autat itseäsi oivaltamaan tämän, ja ole myötätunnossasi armoton. Älä vähättele itseäsi tai omaa arvoasi. Tee tämä vielä niin kauan kuin olet elossa, koska sitten kun jätät maallisen käyttövälineesi, se ”sinä” joka lukee tätä tekstiä ei enää muista kuka tätä tekstiä luki, kun sinun kehitysprosessisi jatkuu toisenlaisessa olomuodossa. Aika on vain juuri nyt. Tee tästä oivalluksesta tietoisesti päivittäin itseään toistava kokemuksellinen olotila elämässäsi. Sillä tavalla purat karmaa.

Elämän omavastuu

Jyotish Veda Astrologian suurin lahja ei ole niissä menetelmissä ja tekniikoissa joilla eri ominaisuuksia voidaan pallotella. Kun oppii ymmärtämään miten niitä voi käyttää, avautuu uskomattoman kiehtova leikkikenttä – mutta se on vain peili. Ymmärtääksemme mikä on asian todellinen lahja, raivataan raunioita, selkeytetään lähestymistapaa, avataan portaali jonka kautta Tietoisuus voi tulla ja asettua elämäämme.

Jyotish syntymäkartta EI kerro mitä elämässä täytyy tapahtua, se ei kerro mitä elämässä pitäisi tapahtua, eikä se kerro edes mitä siinä tulee tapahtumaan. Perustasolla syntymäkartta näyttää kyllä ihmisen karman: syntymäkarttasi näyttää minkälainen sinä USKOT että elämäsi pitäisi olla. Haluatko manifestoida elämäsi juuri sellaisena? Siitä vaan, toteaa universumi. Haluatko kokea jonkin toisenlaisen version siitä mitä elämäsi voi olla? Mikä ettei, olet aivan yhtä tervetullut luomaan elämästäsi myös sellaista. Muistathan kuitenkin, että sinun valintasi törmäilevät päivittäin lukemattomiin muihin valintoihin, jotka hakevat erilaista elämäntyyliä kuin se mitä sinä haluat. Sen lisäksi maaplaneetta jota asutamme ja universumi joka ylläpitää tätä kaikkea, pyrkivät manifestoimaan omia pyrkimyksiään usealla eri tasoilla.

Aloitan syntymäkartan tutkimisen pikaisella vilkaisulla, joka määrittää perustasoa. Demonstroiko kartta helppoa vai vaikeaa elämää? Helppo elämä sisältää usein hyvin vähän ongelmia elämän organisoimisessa, elämä vailla suurempaa kitkaa mutta myös vailla suurempaa tarvetta persoonan kehittämiseen. Vaikea elämä tarjoilee usein runsaasti positiivisen kasvun haasteita ja mahdollisuuksia omien ennakkoluulojen ja uskomusten kyseenalaistamiseen. Mutta kummankaan vaihtoehdon ei tarvitse toteutua juuri noin.

Seuraavaksi raapaisen hiukan pintaa syvemmältä. Onko tämä ihminen valinnut kokea elämänsä helppona vai vaikeana? Tämä valinta sekoittuu edelliseen. Jos haluat helpon elämän jonka voit kokea vaikeana… silloin sinun täytyy pystyä näkemään asiat ongelmina vaikka niissä ei mitään ongelmaa olekaan, sinun täytyy kyetä vastustamaan sitä hyvää mitä elämä pyrkii sinulle koko ajan tarjoilemaan. Onnistuaksesi tässä, sinun täytyy ylläpitää uskomuksia jonka mukaan sinun elämässäsi on jotain vikaa, tai kehossasi on jotain vikaa, tai maailmassasi tai suhteessasi Jumalaan tai koko ihmiskuntaan on jotain vikaa. Siitä perusasenteesta käsin, että sinun elämästäsi puuttuu jotain oleellista, pystyt helposti tulkitsemaan mitä luonnollisimmatkin asiat ongelmaksi tai uhkaksi. TAI toisesta näkökulmasta: haluat elää vaikeaa elämää mutta jostain syystä et suostu kokemaan sitä mitenkään ongelmallisena. Tapa jolla onnistut tässä on: valitse hyväksyä ja syleillä kaikkia kiemuroita ja koukeroita mitä elämä sinulle syöttää, strategialla joka koostuu arvostamisesta ja ylistämisestä, kiitollisuudesta ja elämänilosta, pyyteettömästä rakkaudesta ja armottomasta myötätunnosta.

Seuraava vilkaisu vie vieläkin syvemmälle. Sinulla on helppo elämä jossa valitset tulkita yksinkertaisetkin asiat suuriksi ongelmiksi, mutta silti tunnet olosi hyväksi. Tämä on mahdollista jos intuitiivisella tasolla olet tietoinen siitä miten näkemyksesi elämästä on oman mielesi vääristelyn tulosta eikä totta… ja valitset olla välittämättä siitä niin että voit jatkaa illuusiossa elämistä. Jos sen sijaan valitset tuntea olosi huonoksi siitä miten problemaattista sinun helppo elämäsi on, luot suunnatonta haastetta sen ymmärtämiselle miten itse tuotat omat harhakuvitelmasi. TAI toisesta näkökulmasta: käsittelet päivittäin sellaista stressimäärää josta heikompi vaipuisi jo koomaan mutta et koe sitä mitenkään ongelmallisena… jos valitset tuntea tyytyväisyyttä niin sinulle jää runsaammin ylimääräistä energiaa nousta kerta toisensa jälkeen ylös ja jatkaa puurtamista, eteenpäin kohti uuden päivän kohtaamista. Jos valitset tuntea pahaa oloa niin kasvatat sen stressin määrää missä joudut päivittäin kahlaamaan.

Mitä syvemmälle kartan tarkastelu etenee tähän kompleksiseen valintojen verkkoon jota elämäksi kutsutaan, sitä enemmän tarvitaan mielen selkeyttä ja tarkkailevaa läsnäoloa hahmottamaan miltä maisema oikeasti näyttää.

Kirjoitin alussa, että Jyotish kartta ei näytä mitä tulee tapahtumaan; sen sijaan kartta tarjoaa Operatiivisia Malleja Omien Halujen Manifestoimiseen Vaihtelevilla Tavoilla. Tuo voi kuulostaa sanahirviöltä mutta sitä se on. Sen elämän raameissa mihin olet inkarnoitunut, Jyotish kartta näyttää, että… KUN valitset juosta elämässä tietyn halun perässä, niin riippuen siitä miten investoit siihen läsnäoloa ja tietoisuutta, voit usealla eri tavalla kokea halujesi toteutumisen – tai turhautumista niiden jäädessä toteutumatta. Riippuen täysin SINUN valinnoistasi, ei mistään ennalta määrätystä kohtalosta.

Kirjoitin myös, että Jyotish kartta näyttää sinun karmaasi. Karman käsitettä on väärinkäytetty oikeuttamaan mielipiteitä siitä, miksi emme saa halujamme toteutumaan elämässä, miksi koemme olevamme estyneitä. Todellisuudessa karma on sinun ajattelusi vääristymä, syvällä piilotajuisella tasolla. Niin kuin uskot itsesi olevan, sen mukaan toimit voidaksesi todistaa omat uskomuksesi oikeiksi. Sen ikivanhan viisauden mukaan mitä minä seuraan, me koemme karman rajoittavaa vaikutusta vain sen aikaa elämässämme milloin olemme luonnollisestikin rajoittuneita: ensimmäisen kahdentoista elinvuoden ajan, eli ensimmäinen kahdentoista tähtimerkin kierros kartan ympäri. Tämän ikivanhan viisauden mukaan, neljä ensimmäistä elinvuotta lapsi elää äitinsä karman vaikutuksen alaisena; seuraavat neljä vuotta lapsi imee vaikutteita isänsä karman malleista; ja viimeiset neljä vuotta yhdeksännestä kahdentenatoista ikävuoteen, lapsen oman yksilöllisen karman mallit ohjaavat hänen elämänkokemustaan. Sen jälkeen karman ”ennaltamääräävä vaikutus” tässä elämässä on ohi. Sen jälkeen voimme käyttää täysin vapaata tahtoa valitsemaan minkälaista elämää haluamme luoda itsellemme, miten haluamme todentaa käsitystä omasta kohtalostamme. Paitsi… jos valitsemme omaksua USKOMUKSEN että meidän täytyy jatkaa elämistä niiden rajoitusten mukaan jotka määräsivät elämäämme ensimmäisen kahdentoista vuoden ajan. Sen uskomuksen vallassa jatkamme aikuisinakin jo aikansa eläneen karman uudelleen elämistä ja toistoa, sen sijaan että havahtuisimme hyödyntämään elämän noutopöydän uunituoretta tarjontaa. Sepitämme omasta elämästämme tarinaa jolla perustelemme miksi meidän täytyy elää tällä tavalla. Ja tämä kaikki toteutuu yhteisenä kollektiivisena ilmiönä globaalilla tasolla.

2021 huhtikuun täysikuu valaisee Skorpioonin merkkiä, joka provosoi mieltä paljastamaan syvään juurtuneita, piileviä uskomuksia. Ympäri maailmaa näemme tällä hetkellä miten turhautuminen leimahtelee ärtymyksenä tai aggressioina, kun ihmiset eivät jaksa välittää ulkoisista rajoituksista joilla globaalia kriisiä pyritään hallitsemaan. Mutta – missä määrin kohdistetaan huomiota niiden sisäisten asenteiden muuntamiseen, joista ulkoiset olosuhteet ja turhautuminen syntyvät? Tämänhetkinen globaali kriisi demonstroi luonnon järjestelmän reaktiota ihmisen epädharmalliseen taipumukseen tavoitella Itsekeskeistä hyötyä totuuden kustannuksella. Virukset ovat yhtä lailla osa luontoa siinä missä ihminenkin. Ratkeaako pandemian tarjoama haaste menestyksellisesti sillä, että piikitämme kehoon kemikaaleja ja tuotamme elinympäristöön uutta muovijätettä – JOS samalla pysymme välinpitämättöminä sisäisen asenteen kehittämisen suhteen? Kun lumet Etelä-Suomessa sulivat, kertakäyttöiset kasvomaskit paljastuivat suuremmaksi ympäristöjätteeksi kuin koirankakka. Fyysiset toimenpiteet, mukaanlukien rokotteet, eivät ole turhia. Kannamme asenteita tietoisuudessamme, mutta tietoisuutemme tarvitsee terveen ja toimivan fyysisen käyttövälineen voidakseen ilmentää itseään, ja itsensä ilmaiseminen on tarpeen jotta asenne voisi jalostua. Tarvitsemme eläviä fyysisiä käyttövälineitä jotka ovat mentaalisesti ja emotionaalisesti kykeneviä prosessoimaan asenteita, ja jos fyysinen olomuoto puuttuu niin tietoisuus pyrkii hakemaan jotain toisenlaista olomuotoa voidakseen havahtua itsensä todellisen olemuksen tiedostamiseen. Elämän ja tietoisuuden näkökulmasta mahdollisuudet ovat rajattomat.

Dharma kolmio

Tämän täysikuun jaksolla planeetat muodostavat ”dharma kolmion”: Kuu on itsetietoisuuden kärjessä, Saturnus ja Jupiter ylläpitävät yksilöllistä kokemusta henkisyydestä, Mars ja Rahu demonstroivat suostumista kokemaan sitä universaalia voimaa joka ylläpitää kaikkea elämää. Nakshatrojen tasolla melkein kaikki näistä planeetoista sijaitsevat Rahun tähdessä. Siitä muodostuu se mitä Dharma tarjoilee tämän täysikuun aikana.

On lukemattomia eri tapoja kuvata mitä Rahu on… ja kaikki ne johtavat kovin helposti kohtuuttomuuksiin ja ylilyönteihin. Mikä oikeastaan kuvaakin hyvin Rahun perusluonnetta – ennalta arvaamaton ja hallitsematon kohtuuttomuus. Mikä hyvänsä näyttää kasvattavan materiaalista kokemista ja suoritusta – nappaa siitä kiinni. Puhtaimmassa muodossa voimme nähdä Rahun siinä miten sylilapsen käsi oppii takertumaan ja pitämään kiinni esineistä. Käden omistajalla ei ole vielä mitään käsitystä siitä mihin käsi tarttuu mutta tarttua pitää. Samalla tavoin Rahu aktivoi aikuisen psyykeessä sokean pisteen, missä ihminen ei ole vielä tietoinen oman käyttäytymisensä ja uskomustensa malleista. Rahu osoittaa mikä on tarkoitus ottaa tarkastelun kohteeksi, jotta viisaus pääsee kehittymään. Toinen vastaava ilmiö on vastasyntyneen Moro Refleksi, joka on refleksinomainen reaktio siihen kun kannatteleva tuki yhtäkkiä katoaa ja lapsi kokee aivan kuin putoavansa: käsivarsien levittäminen ja yritys kahmaista kiinni mistä hyvänsä mikä antaisi tukea. Rahu pyrkii tuottamaan kokemuksia joissa ihminen kokee joutuvansa yhtäkkiä kuin tyhjän päälle, vailla mitään tukea – ja se mihin ihminen tällaisina hetkinä vaistomaisesti takertuu, paljastaa sen mitä ihminen pitää kaikkein arvokkaimpana omassa elämässään, paljastaa mihin asti hän on tietoisuutensa kehittämisessä yltänyt. Tämänkin tarkoitus on auttaa kehittämään tiedostamiskykyä ja viisautta.

Saturnus auttaa laskemaan irti siitä mikä on jo aikansa elänyt, eikä enää palvele kehitystä ja kasvua. Rahu provosoi ahnetta tarvetta takertua materiaalisiin haluihin – tarve takertua ja pitää kouristuksenomaisesti kiinni uskomuksista sen suhteen mitä elämän ”pitäisi olla” jotta ei tarvitsisi kärsiä. Mutta mistä tämä kärsimys tulee? Saturnus yrittää näyttää miten takertumisen kohteet eivät enää palvele hyvinvointia ja onnen löytämistä, ja Saturnus demonstroi tätä ”ottamalla pois” asioita jotka ovat käyneet hyödyttömiksi, tarjoten meille menetyksen kokemuksia – jotta opimme yksinkertaistamaan elämää, karsimaan turhaa ja säästämään arvokkaita voimavaroja. Saturnus tuottaa myös viivästyksiä, ei estä asioita toteutumasta vaan demonstroi milloin asioilla on oikea aika manifestoitua. Kun annamme ”pitäisi olla” uskomusten määrätä elämäämme, tunnemme olomme epämukavaksi tällaisten kokemusten äärellä. Epämukavuus on väistämätöntä, mutta kärsimys on vapaaehtoisesti valittua. Tämän Rahu-Saturnus köydenveto suodattuu kolmion kärkeen tulkintana siitä mikä on oman elämän realiteetti, ja mieli (manas, Kuu) pyrkii sitten löytämään tälle tulkinnalle vahvistuksen, vetämällä ihmisen elämään tulkintaa vastaavia kokemuksia. Kiinan kieli ilmentää tätä köydenvetoa mielenkiintoisella tavalla. Kiinan kielen käsite ”kriisi” koostuu kahdesta kirjoitusmerkistä:

Edeltävä merkki sellaisenaan tarkoittaa ”uhka”, jälkimmäinen merkki tarkoittaa ”mahdollisuus”. Tällä tavalla yhteenkirjoitettuna ne tarkoittavat ”kriisi”.

Jupiter on planeetoista ainut joka ei kanavoi Rahua. Jupiter on Dharman Herra, mutta tässä asetelmassa ja sijainnissa vielä vaikutusvoimaltaan varsin heikko, vahvasti Saturnuksen saappaan alla. Totuutta manipuloiva ”adharma”-vaikutus joka pullahti globaalin tietoisuuden keskipisteeseen vuoden 2020 alussa terveys- ja politiikka- ja mediakriisien kautta, ei ole vielä ohi. Mutta altavastaajan asemassakin Jupiter on silti Jupiter, ”viisaus tuottaa ilon” ja ”guru” eli sisäinen totuuden valo joka poistaa tietämättömyyden pimeyden. Tätä ominaislaatua voidaan rasittaa ja stressata ja sen vaikutusta voidaan vähätellä ja heikentää, mutta sitä ei voida koskaan ottaa Jupiterilta pois. Tämän täysikuun aikana Jupiter vaikuttaa omasta tähdestään käsin, joten kaiken keskelläkin Jupiter keskittyy tuottamaan vain ja ainoastaan aidointa itseään.

Tässä kysymys aikaisemman täysikuun jakson kotitehtävästä: miten onnistuit loistamaan omaa valoasi edelliseen kuujakson aikana?

Tai… jospa muotoilenkin kysymyksen toisin. Oletko sitä mieltä että ET loistanut omaa valoasi edellisen kuujakson aikana? Jos olet sitä mieltä, niin miksi ihmeessä valitset ajatella niin? Uskotko että olisit edes hengissä fyysisesti, jos valosi ei loistaisi sinun lävitsesi fyysiseen maailmaan?

Siinä se mitä Jupiter kuiskaa omasta tähdestään käsin: valo joka ylläpitää sinun elämääsi ja olemassaoloasi, ei ole missään määrin riippuvainen sinun ”suorituksestasi” elämässä. Sillä ei ole ehtoja, eikä sitä tarvitse ansaita. Valo loistaa koska se on valon dharmallinen luonne. Tarjotakseen sinulle elämää ja ylläpitääkseen tuon elämän jatkuvuutta, valo loistaa sinun persoonallisen olemuksesi kautta. Tämä valo on ”viisaus tuottaa ilon” – eikä siihen sisälly minkäänlaisia ongelmia. Joten, jos näet elämässä ongelmia, et ehkä katsokaan valoa vaan tuijotat omaa torjuntaasi ja rajoittavia uskomuksiasi… ja ehkä se onkin se mitä olet tullut tähän elämään tutkimaan ja ratkaisemaan. Ehkä se onkin osa sinun … karmaasi?

Nähdäksesi valon: anna valon loistaa.

Purkaaksesi karmaa: anna uskomusten palaa pois.

Om Namah Shivaya

Shiva on tietoisuus joka meditoi meissä. Shiva ryövää meiltä kaiken takertumisen ulkoisiin odotuksiin ja väärään minuuteen. Tamilin Shiva-perinne puhuu kolminaisuudesta ”Pati, Pashu ja Pasha”.

Pati” tarkoittaa ”Herra”; ”Pashu” tarkoittaa hänen ”laumaansa”; ”Pasha” tarkoittaa liekaa jolla lauma on sidottu toisiinsa. Kun laskemme irti näistä liekanaruista joilla olemme kahlinneet oman äärettömän luontomme rajoittuneeseen maalliseen minään, kohtaamme sen miten Tietoisuus, Shiva alkaa nousta meidän sisimmässämme.

En ole mieli, äly, ajatus, muisti enkä ego,
En ole kuulo, näkö, haju, enkä maku,
En ole prana enkä mikään elementeistä,
En ole mikään kehon solumateriaaleista,
En ole mikään energeettisistä kehoista,
En ole puhe, kädet, jalat enkä mikään elimistä.
Minussa ei ole mieltymystä eikä vastenmielisyyttä,
Ei ahneutta, harhaluuloja, kateutta eikä ylpeyttä,
Ei velvollisuutta eikä tarkoitusta, ei halua eikä vapautta.
En ole hyve enkä pahe, en tuska enkä mielihyvä,
En pyhä sana, pyhiinvaellus enkä uhraus.
En ole nautinto, en nautittava, enkä se joka nauttii,
En tunne kuoleman pelkoa, eivätkä roolit erillistä minua.
Minulla ei ole isää, ei äitiä eikä syntymää,
Ei ystäviä eikä sukulaisia, ei herraa eikä alaisia.
Olen vapaa kaikista mielen heilahteluista ja muutostiloista,
Vailla nimeä, vailla hahmoa, vailla muotoa,
Kaikkiallisuudessani läsnäoleva,
Aistien havainnot ja samaistuminen eivät kosketa minua,
En ole orjuus enkä vapaus, eikä minua voi tietää,
Puhdas tietoisuus – Cit,
Perimmäinen Ilo – Ananada,
Shiva.

lähde: Shankaracharyan Hymni Shivalle

Valon Tiede

Me synnymme tähän elämään valolla siunattuna. Synnymme tähän elämään tarkoituksella: tutkia mitä se tarkoittaa, että meidät on tehty valosta.

Aikuisikään mennessä, elämästämme on muodostunut kiehuen kupliva työn ja vaivan ja turbulenssin soppa, ainakin jossain määrin. Se ei sellaisenaan vielä ole mikään ongelma, siihen voidaan suhtautua seikkailuna. Voimme valita nähdä lasimme olevan puoliksi täynnä.

Voidaksemme nähdä minkä hyvänsä asian, me samaistumme siihen. Se mihin samaistumme muodostaa sen mitä näemme totena, kaiken muun kustannuksella minkä jätämme vaille huomiota. Valintamme samaistua määrittää mitä alamme kokea todellisena.

Helmikuun lopussa alkavalla täysikuun jaksolla Aurinko ja Kuu ilmentävät ”geriatrisen valaistumisen” voimaa. Aurinko ei ole koskaan vailla voimaa, mutta nyt valon alkulähde loistaa syvältä Kalojen merkin transkendenssista käsin, tämän täysikuun aikana lähinnä himmeänä hohteena. Täysikuu Neitsyen merkissä suodattaa tätä valoa erottelukyvyn läpi, mutta takkuaa helposti kriittisyyden rikkaruohoissa. Valo ja sen manifestaatio hukkuvat helposti rationaalisen suvaitsemattomuuden ja materiaalisten huolien alle.

Me synnymme tähän maailmaan valolla siunattuna, täynnä valoa. Se kuka me todella olemme, on tehty valosta. Palauttakaa edellisistä artikkeleista mieleenne Schrödingerin kissa ja laatikko. Se mikä todellisuudessa aina laitetaan laatikkoon, on puhdasta valoa. se mitä me KUVITTELEMME että pistetään laatikkoon, on värjäytynyt meidän uskomuksillamme ja odotuksillamme. Laatikko sinetöidään. Se mihin sitten valitsemme samaistua määrittää minkälainen todellisuus hyppää meille elämänkokemuksena vastaan kun laatikko avataan. Meidän oma valintamme.

Tutkitaan tätä valintaa. Lähtökohta on siinä miten olemme valolla siunattuja, miten synnymme tähän elämään olemalla valoa. Voimme käyttää aikaamme valon etsimiseen jos sellainen aktiviteetti auttaa meitä pitämään nenän vedenpinnan yläpuolella, mutta meidän ei tarvitse löytää valoa, meillä on se jo. Me olemme jo valo.

Tämän täysikuun jakson aikana, tarkastele miten sinun valosi tulee esiin jokapäiväisessä elämässä. Miten sinä ilmennät itseäsi olemalla valo, käytännön arjen tilanteissa ja suorituksissa? Miten tarkalleen ottaen teet sen? Miten sinun lasisi on puoliksi täynnä? Miten sinä olet valo?

Pohtimalla näitä asioita aktivoit tietoisuutta omasta astrologisesta syntymäkartastasi, joka on syvästi alitajuinen tallenne. Tästä perustasta käsin voit alkaa ennustamaan omaa tulevaisuuttasi – luomalla sitä.

Kuoleman pelko, Elämän riemu

Yksi tehokas tapa eliminoida kuoleman pelkoa on kysyä itseltään: ”mitä tarkoitusta varten elän?”

Voimme uskoa, että joku on suunnitellut meidät tiettyä tarkoitusta varten, aivan kuten purkinavaaja on suunniteltu toteuttamaan tiettyä tehtävää. Kysymme omaa tarkoitustamme koska haluamme varmistua, että se mitä elämässämme tapahtuu on ”asianmukaista” eli oikein suhteessa tarkoitukseen. toisinaan elämässä, varsinkin kun elämämme lähestyy loppuaan, herää halu tietää olemmeko suorittaneet tehtävämme, täyttäneet kohtalomme, suoriutuneet hyvin tarkoituksemme toteuttamisessa. Todellisuudessa tämän kaiken takana on itsekeskeinen ego, joka takertuu ajatukseen että meidän elämällämme pitää olla jokin ennalta määrätty tarkoitus. Olemme kasvaneet ja oppineet lähestymään tätä asiaa mekaanisesti. Unohdamme, että tarkoitus jonka oletamme itsellemme on myös opittua, eli se on oman mielemme tuotetta, joten sen toteuttaminen on yhtä lailla mielikuvituksen tuote.

kun ymmärrämme tämän, kysymyksen asettelu muuttuu. Onkin kyse siitä, miten elämän on tarkoitus ilmetä minun kauttani ja tehdä minua näkyväksi. Miten minä sovin yhteen kaiken kanssa, miten minä ilmennän itsessäni virtaavaa elämää sen kautta miten hyödynnän omaa potentiaaliani?

Oikea tapa muotoilla tätä kysymystä onkin:

Mikä on minun velvollisuuteni elämässä, elämää kohtaan?

Olemme tottuneet kysymään ””mitä elämällä on annettavana MINULLE, mitä elämä on velkaa MINULLE?” Emme halua kuulla omasta velvollisuudestamme elämää kohtaan. 

Meidän perimmäinen velvollisuutemme elämää kohtaan on elää ihmisiksi.

Jos kysyt kukalta tai puulta ”mikä on sinun tarkoituksesi, sinun velvollisuutesi elämässä?”… mitä se vastaa? Puun velvollisuus on ”olla puu” ja tutkia minkälaisia kokemuksia siitä käsin syntyy. Kukan tarkoitus on tuoksua ja näyttää kauniilta; kukka ja sen tuoksu sekä kaunis ulkoasu ovat yksi ja sama asia. Mitä sitten tarkoittaa ”olla ihminen?”

Tämän takana piilee kaksijakoisuus. Meidän olemuksemme on ihmis-eläin. Eläimen lailla me tarvitsemme ravintoa, suojaa, lepoa, suvunjatkumista ja kuonanpoistoa. Jos tämä on ainut mitä varten elämme, olemme enemmän eläimiä kuin ihmisiä. Mutta meissä on paljon enemmän. Se mikä tekee meistä ihmisen, on hyvin erikoista: meidän mielemme se osa joka pystyy tulemaan tietoiseksi itsestään.

Mitä siis tarkoittaa elämän tarkoituksen täyttäminen? Miten olet hyödyntänyt omaa potentiaaliasi, jotta tulisit tietoiseksi oman itsesi todellisesta luonteesta? Huomaatko miten omat egoistiset mielihalumme muuttuvat merkityksettömiksi tästä näkökulmasta katsottuna? Elämän materiaaliset tarpeet muuttuvat yksinkertaisiksi ja helpoiksi, kun laskemme irti fiksaatioista materiaalisiin saavutuksiin. 

Vanhat viisaat puhuivat itsestään aina osana suurempaa kokonaisuutta, niin kuin kosmisen olemuksen soluina. Siihen perustuu todellinen käsitys ”yhteisöstä.” miten toteutamme osaa osuuttamme globaalissa, universaalissa verkostossa, hyödyntäen niitä lahjoja mitä elämä on tarjonnut meille, ja kaikkien asianosaisten hyväksi?

Dharma toteutuu kun jokainen kulkee omaa yksilöllisesti ainutlaatuista kehitystietään. yksikään polku ei ole toista parempi tai huonompi, ne vain tarjoavat erilaisia kokemuksia elämästä. Kunkin meistä on tarkoitus ottaa vastuu oman elämän polkumme kulkemisesta. Elämä on mitä se on ja toteutuu meistä riippumatta, meidän tarkoituksemme on kohdata se mitä meille tulee vastaan, ja tehdä sen perusteella valintoja. voimme antaa anteeksi omat odotuksemme, joilla yritämme toisinaan pakottaa toisia kulkemaan meidän polkuamme, elämään omaa elämäänsä meidän tarpeidemme mukaisesti. Elämän tarkoitus on ylläpitää kasvua, ei persoonallista erillistä kasvua, vaan yhteisesti jaettua kollektiivista kasvua. Yhteistä kasvua jonka kautta kukin meistä saa mahdollisuuden tulla tietoiseksi todellisesta itsestään.

”Siinä määrin kuin ihminen oppii hyväksymään elämänsä olosuhteet ja tapahtumat ennakkoluulottomasti ja ehdoitta, arvottamatta asioita miellyttäviksi tai vastenmielisiksi, siinä määrin ihminen pystyy iloisesti elämään elämänsä, niin kauan kuin sitä kestää. Siten ihminen kohoaa oman karmansa yläpuolelle, oppii elämään tarkoituksenmukaisesti ja myötätuntoisesti.”

kirj. Himalajan Swami Rama

Valinta ja halu

Tämä artikkeli jatkaa siitä mihin viime kuun artikkeli lopetti. Tarkastelemme syvemmältä halua ja haluamista, ja siinä kohtaamme ”muna vai kana” tyyppisen dilemma: kumpi on ensin, sinun valintasi, vai halusi?

Syntyessämme tähän elämään voimme vapaasti valita miten haluamme kokea ensinnäkin sen millaisena elämä meille tarjoutuu, ja toiseksi sen miten suhtaudumme omiin haluihimme.

Palauta mieleesi edellisestä artikkelista Schrödingerin kissa ja laatikko. Modernin neurologian tutkimuksen mukaan, rationaalinen mielemme pystyy hahmottamaan noin 0,01% kaikesta siitä mitä aistimme rekisteröivät joka hetki, vaikka siitä tallentuukin 100% energeettiseen olemuspuoleemme. Kaikki se varastoituu laatikkoon ja laatikon kansi suljetaan, sitten voimme valita mikä on se 0,01% osuus jonka haluamme hyppäävän ulos laatikosta kun kansi avataan. Siitä muodostuu meidän kokemamme manifestoitunut todellisuus. Toistamme tätä prosessia päivittäin. Monet siihen liittyvistä valinnoista vahvistavat toistuvasti jo aikaisemmin tekemiämme valintoja, usein vuosikymmenien ajan. Tällä tavalla ylläpidämme omaa käsitystämme todellisuudesta.

Tammikuun 2021 lopun täysikuu tulee vaikutus tulee kohdistumaan helmikuun ajanjaksoon. Tapahtumat aktivoituvat astrologisten huoneiden puitteissa. Planetaariset vaikutukset näyttävät miten kokemukset aktivoituvat huoneissa. Karman purkautuminen, johon tämä prosessi aina tähtää, tapahtuu sen mukaan minkälaisia valintoja me teemme. Aurinko, Saturnus, Jupiter, Merkurius ja Kuu tuottavat Vesimiehen merkkiin vahvan ja monitasoisen aktivoinnin, josta voi esittää seuraavan yhteenvedon: sosiaalisen kasvun ja uusiutumisen tarve, johon yhdistyy halu päästä irti sellaisesta mikä on aikansa elänyttä … ilmenee asioina ja haasteina jotka liittyvät taloudelliseen hyvinvointiin, elinkeinon harjoittamiseen, teknologiaan ja kommunikointiin. Minkälaisia tapahtumia sitten voimme odottaa?

Pääasiallinen vaikutus korostaa tasapainon hakemista neuvottelujen kautta, nuoralla kävelyä. Solmitaan sopimuksia tai puretaan niitä. Sopimusten kautta ilmaisemme minkälaiseen elämäntyyliin olemme halukkaita sitoutumaan. Ajattele ”Brexit”; mutta ajattele myös minkälaisiin toimenpiteisiin olemme valmiit ryhtymään saadaksemme covid-pandemian pidettyä aisoissa. Käymme tavallaan ”neuvotteluja” viruksen kanssa, ja meidän valintoihimme sekä vaikuttaa vahvasti edellä kuvatut Aurinko-Saturnus-Jupiter-Merkurius-Kuu-Vesimies asiat, että meidän valintamme vaikuttavat vahvasti edellä kuvattuihin Aurinko-Saturnus-Jupiter-Merkurius-Kuu-Vesimies asioihin.

Ongelmalliseksi koettu karma on peräisin epärealistisista ja vääristyneistä haluista. Meillä on täysi vapaus haluta asioita välittämättä siitä, että elämämme on jo tarkoituksenmukaista, sen perusteella mitä valitsimme syntyessämme tähän elämään. Tietämättömyys siitä, miten elämä on meille jo täysin sellaista mitä sen on tarkoituskin olla, saa meidät törmäämään otsa edellä karmaan. Vedämme puolemme kokemuksia jotka tuntuvat ongelmilta tai vastoinkäymisiltä. Reagoimme sokeasti puskemalla niitä vastaan. sellaisissa hetkissä voit huomata millaisiin haluihin takerrut.

Sen sijaan että kääntäisimme huomiota sisäänpäin itsemme tutkiskeluun, reagoimme siihen minkä kuvittelemme vastustavan meitä, ja antaudumme halujemme orjaksi – kuvittelemme, että meidän on saatava halumme tyydytettyä mihin hintaan hyvänsä. Elämä kallistuu enemmän ylämäkeen kun hävikki ja alijäämä kasvaa. Perimmäisellä tasolla karma kuitenkin vaikuttaa ajatusten tasolla, tietämättömyytenä. Jos ylläpidät vääristyneitä ajatuksia sen suhteen kuka sinä todella olet, tulet käyttäytymään ja reagoimaan tietämättömyydellä, päädyt sarvet vastakkain realiteetin kanssa ja vedät puoleesi stressin täyteistä elämää. Kun haluat kokea toisenlaista elämää, ajattele toisenlaisia ajatuksia – tai vielä parempi: kyseenalaista omat uskomuksesi jotka ovat vain toistuvasti ajateltuja ja urautuneita ajattelutapoja.

Kun olemme puskeneet tarpeeksi kauan elämää vastaan, egon itsetärkeys alkaa rakoilemaan ja murenemaan. Siinä missä elinkaari on tullut tiensä päähän, alkaa vaikuttaa uusiutumisen, uudelleen syntymisen ja muodon muuntumisen voima. Kun egon addiktiivinen fiksoituminen haluun murtuu, ego kadottaa kontrollin ja todellisuus alkaa tulvia sisään. Syntyy uutta elämää.

Yhteenveto tästä kaikesta voidaan ilmaista seuraavalla tavalla. Tasapainoa ja sosiaalista uudistumista haetaan kasvavassa velkaantumisessa, torjunnan ja vihamielisyyksien kohtaamisessa… sekä terveyskriiseissä ja vanhojen mallien pakottamisessa tai rapistumisessa… pyrkimällä irtautumaan aikansa eläneistä vanhentuneista tavoista harjoittaa taloudellista hyvinvointia, elinkeinoa ja liiketoimintaa, teknologian kehittämistä ja kommunikaatiota.

Sen perusteella miten planetaariset asetelmat kehittyvät tulevaisuutta kohti, aloitin tämän artikkelin tarkastelemalla syvemmin halua ja haluamista, ja siihen tämä artikkeli myös päättyy. Seuraten Schrödingerin kissan jalanjälkiä laatikkoon – minkälaisen ennusteen sinä laatisit? Mikä on halusi, ja mikä on sinun valintasi, ja kumpi niistä johtaa kumpaa? Mitä sinä odotat näkeväsi kun laatikko avataan?