Olla totta itselleen

Yksilöllisyys ja persoonallisuus ovat kaksi eri asiaa. Persoona on materiaalisen kehon ominaisuus, käyttöliittymä jonka avulla ihminen operoi maailman kanssa. Persoona syntyy perimän kehojen fyysisestä informaatiosta käsin, ja sitä muokkaa elämän aikana ihmiseen kohdistuvat odotukset siitä minkälainen persoona maailma haluaa hänen olevan. Sitä voi muovata myös se miten ihmisen sielu eli tietoisuus pyrkii ilmentämään itseään kehon ja persoonan kautta. Kun keho kuolee, myös persoona katoaa. Jos ihminen samaistuu vahvasti keholliseen persoonaansa, hänelle voi syntyä harhakuva että kehon kuollessa myös hän itse ja hänen minuutensa katoaisi.

Yksilöllisyys ei ole kehollista. Yksilöllisyys on ikuisen, kuolemattoman sielutietoisuuden ominaisuus. Sielun näkökulmasta me olimme ainutlaatuisesti yksilöllisiä jo ennen syntymistämme näihin kehoihin. Yksilöllisyys ei synny meissä maallisen kasvun myötä, mutta sielu oppii  ilmentämään ainutlaatuista yksilöllisyyttään tietoisemmalla tavalla elämän edetessä ja itsetietoisuuden kehittyessä. Tämän kehityksen myötä ulkoinen persoona voi muuttua yhä enemmän sisäisen yksilöllisyyden näköiseksi ja oloiseksi. Tietoisuutena sielu oli olemassa jo ennen fyysistä syntymää, eli se on olemukseltaan ikuinen. Ikuisena se on kuolematon, eli sielutietoisuus ei myöskään katoa kun fyysinen keho kuolee. 

Sielun kuolematonta ja ainutlaatuisesti yksilöllistä tietoisuutta voi helpoiten kokea sisäisten prioriteettien muodossa. Mikä on sinulle tärkeämpää kuin mikään muu maailmassa, vaikka se ei merkitsisi kenellekään toiselle yhtään mitään, ja riippumatta siitä mitä mieltä muut siitä ovat tai eivät ole? Tämä prioriteetti on sielusta peräisin. Se on nimenomaan sinun kuolemattoman sielusi yksilöllisesti ainutlaatuinen prioriteetti, ja sitä noudattamalla olet totta itsellesi. Jos vertaat tuota asiaa siihen mikä on muille maan päällä eläville sieluille tällainen elämääkin tärkeämpi asia, huomaat miten yksilöllisiä nämä prioriteetit ovat. Jokaisella on oma ainutlaatuinen versionsa asiasta, ja siinä juuri näkyy se miten meidän sielumme ovat ainutlaatuisesti yksilöllisiä. Tämä yksilöllinen prioriteetti on ollut olemassa jo ennen kuin synnyimme, se on toiminut perustana sille miten olemme syntyneet juuri tähän elämään, juuri tähän aikaan ja paikkaan ja näihin olosuhteisiin, juuri tähän sukuperimään, esittämään juuri tällaista persoonaa. Se miten saamme tämän prioriteetin näkymään omissa elämän valinnoissamme, se kehittää kykyämme tiedostaa oman sielumme ainutlaatuista yksilöllisyyttä. Ja tämä yksilöllisyys on ainut asia jonka saa vietyä ulos maallisesta elämästä kun kehollinen persoona sammuu. Se miten onnistumme tulemaan tietoiseksi tästä prioriteetista ja sen todellisesta alkuperästä, on ainut asia mitä elämästä voi jäädä käteen.

Jos haluat tiedostaa mitä sielusi haluaa sinun oivaltavan, kysy itseltäsi: mikä on minulle elämässä tärkeämpää kuin mikään muu, täysin riippumatta siitä välittääkö kukaan muu tästä asiasta yhtään mitään? Ne ajatukset ja tunnetilat ja kaipaukset ja halut joita tämän kysymyksen parkkeeraaminen mieleesi herättää, opettavat sinut käymään keskustelua oman sielusi kanssa. 

Vastaa