Ihmisen perusvalinta

Elämän perusluonne on muutos. Elämän prosessi toteutuu muutoksena joka aina edistää ja kiihdyttää sielun tietoisuuden kehittymistä. Tämä kehitys on puolueetonta ja neutraalia. Kaikki ihmiset voivat hyötyä tästä prosessista tasapuolisesti, myös he joita radikaalit muutokset eivät jaksa kiinnostaa, he jotka eivät vielä täysin ymmärrä omien tekojensa seurauksia, ja he jotka pyrkivät toistamaan samaa asiaa odottaen sen tuottavan erilaista tulosta.

”Meidän on yksilöinä aika valita, onko maailmankaikkeuden ja luonnonlakien taustavoimana kuolematon rakkaus ja jatkuvasti kehittyvä yksilöllisyys – VAI onko elämä ihmiskuntaan kohdistuva ikävä pila, meidän kustannuksellamme.” – – Jeffrey Armstrong

Tällä valinnalla tulee olemaan mittavat seuraukset kaikkeen siihen miten ihmisen elämä tästä eteenpäin aukeaa. Kuvaan omaa valintaani seuraavassa.

Me olemme ATMA. Meidän ydinolemuksemme on kuolematon yksilöllinen sielutietoisuus joka ei voi kadota, jota ei voi tuhota eikä edes vahingoittaa. Olemme valinneet tulla tähän materiaaliseen olomuotoon eli tähän elämään, päästäksemme tutkimaan ja kehittämään ymmärrystä siitä ”kuka minä todella olen?” Tämä ymmärrys piirtyy elämässä esiin neljällä tavalla, joiden sanskriitinkielinen nimitys on PURUSHARTHA. Se ymmärretään usein elämän tavoitteina tai päämäärinä, mutta minun kokemukseni mukaan ne ovat enemmänkin neljä eri tapaa hoitaa omaa elämäänsä materiaalisessa olomuodossa. Kun ATMA syntyy materiaaliseen käyttövälineeseen eli ruumiiseen, sille aukeaa mahdollisuus käsitellä näitä neljää elämäntapaa suoran kokemuksen kautta. Nämä neljä tapaa hoitaa omaa elämäänsä ovat: dharma, artha, kama ja moksha. Käsittelen niitä yksityiskohtaisemmin tulevissa kirjoituksissa, tässä tarjoan perusteet niiden ymmärtämiseen.

DHARMAN kohdalla jokaisen yksilön on tarkoitus valita minkälainen toiminta parhaiten ilmentää hänen luontaisia taipumuksiaan, ja samalla tukee yhteisen, jaetun hyvinvoinnin jatkuvuutta ja kehitystä. Tämän inspiraation perusteella yksilön elämässä pääsee kypsymään ARTHA eli materiaalinen hyvinvointi. Se perustuu sisäistä lahjakkuutta ilmentävään työhön jonka avulla ihminen pääsee vaihtamaan energiaa ja voimavaroja toisten kanssa. Tämä energiavaihto ylläpitää ja edesauttaa hänen fyysisen käyttövälineensä jatkuvuutta ja hyvinvointia. Kasvava sosiaalinen kanssakäyminen tarjoaa mahdollisuuden kehittää KAMA – joka usein käännetään termillä ”halu”, mutta kysy itseltäsi: ”mitä tarkoitusta halu palvelee?” Perimmäisellä tasolla sielu haluaa löytää kokemuksen siitä miten ”minua rakastetaan”; mahdollisuuden kokea miten me saamme olla Universaalin Rakkauden kohteena. Ja kun olemme kokeneet tämän tyyppistä onnellisuutta, meitä ei enää häiritse tarve laskea irti materiaalisesta olemassaolosta – jolloin elämässä tarjoutuu koettavaksi MOKSHA, irti laskeminen maallisista velvollisuuksista.

Jos yksilö dharman tasolla valitsee toimia omia luontaisia taipumuksiaan vastaan, hänen dharmansa epäonnistuu kun hän yrittää pakottaa itsensä olemaan jotain mitä hän ei ole. Ihminen vieraantuu itsestään, kadottaa näkyvistä oman elämänsä luonnollisen suunnan. Alitajuisesti ihminen omaksuu uskomuksen: ”minun elämässäni on jotain vikaa.”

Arthan tasolla ihminen päätyy toimimaan tavoilla jotka eivät edesauta keskinäistä energian vaihtoa. Paineet ja vaivannäkö työn tekemisessä kasvattavat kohtuutonta stressiä ja uupumusta, sekä yksilöllisesti että sosiaalisesti. Artha epäonnistuu, kun elämä ei pysty tyydyttämään materiaalisen käyttövälineen hyvinvoinnin tarpeita. Alitajuisesti ihminen omaksuu uskomuksen: ”minun kehossani ja maailmassani on jotain vikaa.”

Kun ihminen joutuu tyytymään vähempään kuin mitä hän tarvitsee voidakseen hyvin ja selvitäkseen elämästä, hän keskittyy hankkimaan itselleen enemmän toisten kustannuksella. Kaman tasolla lisääntyy sortava ja itsekeskeinen sosiaalinen kanssakäyminen, ja Rakkaus leimataan hintalapulla jonka arvo vaihtelee odotusten ja trendien mukaan. Tulee yhä vaikeammaksi kokea tai luottaa siihen miten elämä kantaa, ja alitajuisesti ihminen omaksuu uskomuksen: ”minun suhteessani universumiin ja Jumalaan on jotain vikaa.”

Mitä hyvänsä haluatkin, jos kurkistat tarpeeksi syvälle niin löydät perimmäisen halun: saada kokea miten ”minua rakastetaan” Universaalin Rakkauden mittakaavassa. Arjen tasolla mieli tulkitsee että voisit tuntea olevasi enemmän rakastettu tuon uuden partnerin kanssa, tai uudessa työssä, tai uuden asunnon tai auton tai lemmikin kanssa jne. Lista on loputon koska niin kauan kuin et lataa itseäsi Universaalin Rakkauden pistorasiasta, mikään materialistinen asia ei koskaan tuota pysyvää onnea – koska materiaaliset asiat ovat luonteensa mukaisesti päättyviä ja kuolevia, joten egosi jää pysyvään turhautumisen ja pettymyksen tilaan.

Mutta siitä puuttuu kaikki hauskuus ja ilo. Emmekä me ole syntyneet tänne elääksemme kärsimyksessä.

On olemassa luonnollinen ja tehokas tapa puhdistaa DHARMA: opettele Ylistämään, opettele hyväksymän ja syleilemään omaa elämääsi ja sen tarkoitusta, sellaisena kuin se tarjoaa itsensä sinulle.

On olemassa luonnollinen ja tehokas tapa puhdistaa ARTHA: osoita Kiitollisuutta, tuo julki minkä arvoisena pidät sinulle tarjoutuvaa mahdollisuutta tutkia yksilönä materiaalista olemassaoloa.

On olemassa luonnollinen ja tehokas tapa puhdistaa KAMA: rentoudu ottamaan vastaan Rakkautta jota sinulta ei alunperinkään ole evätty, Rakkautta joka on alusta lähtien ollut ja on edelleen sinulle tarjolla, päivittäin ja hetkestä toiseen. Ainut mitä edellytetään on, että katsot oikeaan suuntaan; mikä siinä voisi olla vaikeaa?

On myös olemassa luonnollinen ja tehokas tapa puhdistaa MOKSHA: sano ”KYLLÄ” kaikelle elämälle kaikkialla, aina ja ikuisesti. Jos tuntuu siltä niinkuin jokin yrittäisi töniä sinua pois raiteiltasi, ole itsellesi armollinen: hengitä sisään, hengitä ulos, ja vain. Laske. Irti.

Olemme tulleet tähän elämään voidaksemme avartaa ymmärrystämme sen suhteen keitä me todella olemme. Jotta voisimme ymmärtää tätä oikein, on tarpeen purkaa kaikki KARMAN ympärille lastattu mystifiointi. Tästä enemmän seuraavassa kirjoituksessa.

Vastaa