Ole luova teko

Kun herään aamulla, muistanko kuka minun on tarkoitus olla? Usein miten kyllä, ainakin jossain vaiheessa päivää.

Me muistamme itsemme useilla eri tasoilla samanaikaisesti, moniulotteisesti. Olemuksemme perustaso muistaa jopa sen miten luomakunta on syntynyt ja kehitys lähtenyt käyntiin, vaikka normaalin päivätajunnan tasolla emme pysty tällaista muistoa palauttamaan mieleemme. Tämän muistaminen kuitenkin ylläpitää inhimillisen olemassaolomme perusteita. Kannamme myös atomi- ja molekyylitason muistia siitä miten ihmisolemuksen on tarkoitus rakentua ja toimia, ja tämän muistikuvan perusteella voimme esimerkiksi tunnistaa toisemme ihmisolennoiksi. Sitten meissä vallitsee evoluution muisti joka kattaa sen miten soluprosessien on tarkoitus toimia, jotta olemuksemme tukee inhimillisen tietoisuuden kehittymistä. Lisäksi meissä vaikuttaa geneettinen muisti siitä miten näitä eritasoisia muistoja koodataan ja varastoidaan ja siirretään tehokkaasti, ja miten tarvittaessa transformoidaan uusia päivityksiä eli mutaatiota.

Länsimaisen rationaalisen arkimielen tasolla emme pysty muistamaan tietoisesti edellä kuvattuja asioita. Syvissä meditatiivissa tiloissa ja Ascensoinnin aikana on mahdollista virittyä havainnoimaan tätä muistia, mutta silloinkin se mitä tunnistamme muistavamme on vahvasti subjektiivisen tulkinnan varaista. Nykyisessä olomuodossamme meidän kohtalonamme on elää läpi niiden valintojen seurauksia, jotka tapahtuivat kun tietoisuus alunperin aloitti evoluutiomatkansa ihmisen muodossa.

Meissä vallitsee myös muisti joka kattaa oman yksilöllisen kehitysprosessimme aina tähän päivään asti, kaikki persoonalliset valinnat tarttua ja sekaantua asioihin. Monet näistä valinnoista ovat sellaisia mihin emme enää samaistu, mutta aika moneen vieläkin kyllä. Meissä on myös muistijäljet kaikista vaikutelmista mitä aistihavainnoista ja aistien toiminnasta on syntynyt. Tällä tasolla muistamme suunnattoman paljon enemmän kuin mitä pystymme rationaalisesti palauttamaan mieleen, ja sekin minkä pystymme muistamaan on vahvasti ennakkokäsitysten värjäämää. Sitten meissä vallitsee enimmäkseen artikuloimaton, erittelemätön arkisto erilaisia alitajuisia vaikutelmia, päätelmiä, toiveita, haluja, kaipauksia ja uskomuksia, viehtymyksiä ja vastenmielisyyksiä. Tämän muistin annetaan yleensä ohjata elämää lähes täysin kyseenalaistamatta tai tutkimatta. Jäävuoren huipun muodostaa tarkoituksellisesti korostetut muistikuvat siitä millaisena meidän tulee nähdä elämämme, kehomme, kulttuurimme, ympäristömme, toiset ihmiset ja itsemme, pystyäksemme muistamaan kuka meidän pitää olla. Vapaan tahdon valinnat vaikuttavat varmasti näihin neljään viimeiseen muistamisen tyyppiin: yksilölliseen, aistilliseen, artikuloimattomaan ja tarkoituksellisesti priorisoituun muistiin.

Pystymme muistamaan elementaarisen, molekuläärisen, avolutionäärisen ja geneettisen tason asioita vain siinä muodossa kuin ne meille tarjoutuvat; ja ”muistamisella” tarkoitan näiden muistojen mukaan elämistä. Meidän on mahdoton unohtaa mihin olomuotoon olemme tähän mennessä kehittyneet ihmisolentoina. Meille ei kasva häntää emmekä ala kommunikoida haukahtelemalla, vaikka sattuisimme syömään koiranruokaa. Evolutionäärinen muisti pitää siitä huolen. Elämän Lahja meille tarkoittaa, että meidän ei tarvitse purkaa olemustamme perusmolekyyleiksi joka kerta kun nukahdamme, ja koota elimistömme atomitasolta lähtien uusiksi joka kerta kun heräämme, voidaksemme muistaa kuka meidän on tarkoitus olla tänään. Sinun ei tarvitse opetella solmimaan kengännauhoja uusiksi joka kerta kun laitat kengät jalkaasi, opettelet sen kerran ja sitten muistat, siitä tulee itseään automaattisesti säätelevä tapa.

Yksilöllisen, aistillisen, artikuloimattoman ja tarkoituksella priorisoidun muistamisen suhteen harjoitamme luovuutta, kun tietoisesti kyseenalaistamme omaa muistamistamme, valitsemalla ottaa etäisyyttä siitä kuka meidän ”pitäisi” olla ja muistamalla kuka todella aidosti olemme. Valitsemme fokuksen, ja sitten surffaamme valintamme seurauksilla. On keskustelua siitä miten tekoälyn kehitys tulee enenevässä määrin säätelemään ihmisten elämää, mutta meidän elämämme on jo luomakunnan alusta lähtien ollut bioenergeettisesti ohjelmoidun automatisoituneen älykkyyden ohjaamaa. Harjoitamme luovuutta valitsemalla asenteen ja uskomukset joiden mukaan haluamme elää, sitten jäämme seuraamaan miten itseään säätelevä sisäinen ohjausmekanismi toteuttaa taianomaisia pieniä käytännön elämän ihmeitään. Ihmisen järjestelmä on osa luontoa ja luonnon järjestelmän lainalaisuutta eli dharmaa, jolla on suunnaton eheyttävä ja integroiva vaikutus kun sen annetaan toimia ilman egoistista häirintää. Säädä omat algoritmisi (uskomukset) suorittamaan evolutionääristä perustyötä, ja omista pääosa huomiostasi oman autenttisen inhimillisen läsnäolosi muistamiseen. Tule näkyväksi itsellesi sellaisena kuin aidosti olet, paljasta omat värisi. Anna itsellesi lupa olla inhimillisesti luova teko.

Vastaa