Joulutarina

Länsimaalaisen kristillisen kulttuuriperinteen mukaan joulun aikaan juhlitaan Jeesuksen syntymää. Meidät on opetettu pitämään siihen liittyviä tapahtumia itsestään selvinä, ja harvoin pysähdymme ajattelemaan miten kaksi tuhatta vuotta sitten niin ei ollut. Niihin aikoihin kun Jeesus syntyi ja kun hänet ristiinnaulittiin, suurimmalla osalla ihmisiä sen enempää Palestiinassa kuinkoko planeetalla ei ollut hajuakaan siitä mitä on tapahtumassa. Ihmiset eivät ajatelleet: “nämä tapahtumat tulevat kaikumaan kautta koko ihmiskunnan historian.” Oli kyllä olemassa pitkään ylläpidettyjä henkisiä traditioita,joilla oli tieto näihin tapahtumiin liittyvistä asioista ja jotka olivat myös pitkään julistaneet niistä profetioita. Suurin osa ihmisistä eli kuitenkin tietämättömyydessä. Oli myös olemassa ikivanha Veda-perinne jossa ymmärrettiin ihminen sisäiseltä olemukseltaan henkisenä, mutta Palestiinaa hallitseva Roomalainen valtakulttuuri oli ulkoisen materialistinen, ja se näkyi myös heidän suhteessa omiin jumaliinsa. Ajatus jostain “sisäisestä henkisyydestä” ei ollut suurten kansanjoukkojen mielissä ihmisen elämää ohjaava periaate. Joten – vain siinä tapauksessa että “jumala” syntyi ja kasvoi ihmisten keskuuteen sellaisessa fyysisessä lihallisessa ruumiillisessa muodossa jonka ihmiset pystyivät uskomaan ja ymmärtämään ja koskettamaan, hänen olemassaoloonsa voitiin kiinnittää huomiota.

Nykypäivinä kuuntelemme tarinoita Kristus Jeesuksen maallisesta vaelluksesta yleisenä tietona, mutta on kestänyt lähes kaksi tuhatta vuotta, että on tultu tähän. Se miten ja missä muodossa näitä tarinoita kerrotaan nykyisin, palvelee meidän haluamme ja pyrkimystämme herättää tietoisuus omasta henkisestä olemuksestamme. Meidän globaalin kulttuurin aikana, ajatus jumalasta joka fyysisessä ihmisruumiissa kävelee kadulla vastaan tapaamaan meitä, ei tarjoa samaa assosiaatiota kuin mitä se herätti kaksi tuhatta vuotta sitten Palestiinassa.Meidän on nykyajassa tarkoitus keskittää huomiotamme seuraavaan: voimme herättää sellaista mikä meissä jo vallitsee, voimme herättää sellaista mitä jo olemme omassa ytimessämme. Muistetaan siis totuus joka jo on.Me itse olemme tämän ajan tärkein Joulutarina. Me olemme Tietoisuuden Valo joka syntyy tietämättömyyden keskelle, vuoden pimeimpänä aikana.

Iloista Joulua.

Vastaa